Mielikuva- ja rentoutusharjoituksista apua kisajännittämiseen

Olet ehkä kuullut puhuttavan mentaalisesta harjoittelusta tai psyykkisestä valmentautumisesta. Mutta oletko koskaan kokeillut harjoitteita?

Jousiampuja kilpailee kovin usein – ehkä voisi sanoa jopa aina – itseään vastaan. Myös ne, jotka tavoittelevat jonkin sortin mestaruutta, ovat monesti itse itsensä pahimpia vastustajia. Sekä siinä mielessä, että haluaa aina ampua paremmin kuin viime treeneissä tai kisoissa, mutta myös siinä mielessä, että korvien väli saattaa pettää tiukan paikan tullen.

Varsinkin kisajännittämisessä apuna voi olla psyykkinen harjoittelu. Sitä on monenlaista, mutta omatoimisesti helpointa lienee lähestyä jonkinlaista mielikuvaharjoitusta ja rentoutusharjoitusta.

Rentoutusharjoitusta eri muodoissaan voi käyttää pohjana myös moneen muuhun. Perusidea rentoutusharjoituksessa on käydä läpi kehon eri lihasryhmät ja rentouttaa ne – joko suoraan tai jännittämällä ne ensin hetkeksi. Kun oppii tunnistamaan, miltä lihas tuntuu rentoutuneena ja toisaalta jännittyneenä, on helpompi havaita ja poistaa turhia jännityksiä.

Rentoutusharjoituksessa opittua voi käyttää hyödyksi myös mielikuvaharjoittelussa.

Mielikuvaharjoitus saa aivoissa aikaan samanlaisia impulsseja lihaksiin ja hermostoon, kuin mitä oikeassa harjoittelussa tapahtuisi. Siksi se on tärkeä motorisen oppimisen pohja. Mielikuvaharjoittelua on tutkittu etenkin amerikkalaistutkimuksissa melko paljon, ja sen positiiviset vaikutukset urheilijan kehitykseen ovat nousseet moneen otteeseen esiin.

Mielikuvaharjoittelu jaetaan karkeasti sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäisellä mielikuvaharjoittelulla tarkoitetaan harjoitteita, joissa urheilija on itse tekemässä suoritusta ja jossa hän näkee ammuntasuorituksen, kuten näkisi sen itse oikeasti ampuessaan. Ulkoisella mielikuvaharjoittelulla tarkoitetaan tekniseen suoritukseen painottuvaa harjoitetta, jossa urheilija näkee jonkun muun tekevän ammuntasuorituksen.

Tekniikan harjoittelun ja motoriikan kehittämisen lisäksi mielikuvaharjoittelulla voidaan vaikuttaa keskittymiseen ja tunteiden hallintaan, itseluottamukseen, motivaatioon, kilpailuihin valmistautumiseen ja ongelmanratkaisukykyyn yllättävissä tilanteissa.

Sekä mielikuvaharjoitus että rentoutusharjoitus voivat olla kestoltaan hyvinkin vaihtelevia. Kumpikin vaatii keskittymistä ja varsinkin alkuun myös häiriöttömän ympäristön.

Jos liikkeelle lähtö tällaisen harjoittelun osalta tuntuu vaikealta eikä oikein ketään ole neuvomassa, voi apu löytyä esimerkiksi CD-levyltä tai äänikirjoista, joita myydään ainakin Elisan verkkokaupassa. Hiljattain on julkaistu muun muassa urheilupsykologi Satu Kasken laatimat äänitallenteet mielikuvaharjoitukseen ja rentoutusharjoitukseen.

Kun alkuun on päässyt, voi alkaa soveltaa harjoituksia omalle kohdalle sopiviksi ja toisaalta vaihteleviksi.

Teksti: Anne Lantee
Kuva: Jani Savilampi