Tauluammunta
Lajin sisällä käytetään termiä tauluammunta, mutta siitä voidaan käyttää mediassa yksinkertaista nimitystä jousiammunta, sillä kyseessä on lajin pääkilpailumuoto.
Jouset: tähtäinjousi, taljajousi, vaistojousi ja pitkäjousi, olympialaisissa vain tähtäinjousi.
Ammuntamatka ja taulukoko: tähtäinjousella 70 metriä halkaisijaltaan 122 cm:n tauluun, jossa kympin halkaisija on 12 cm. Taljajousella 50 metriä alun perin 80 cm olevaan tauluun, josta on poistettu neljä ulointa pistevyöhykettä ja kympin koko on 8 cm. Vaisto- ja pitkäjousella ammutaan 50 metristä 122 cm:n tauluun. Taulujen keltaiselta alueelta löytyvät pistevyöhykkeet 10 ja 9.
Kilpailun eteneminen
Alkukilpailu: 72 nuolta
Pudotuskierroksille mukaan pääsee: 104 parasta (joukkueita ja pareja 16 parasta)
Pudotuskierrokset: 1/48, 1/24, 1/16, 1/8, puolivälierät, välierät ja mitaliottelut
Alkukilpailun 8 parasta saavat vapaakierroksen ensimmäisille kierroksille ja aloittavat ottelut vasta 1/16-kierrokselta. Jokaisessa ottelussa hävinnyt ampuja putoaa jatkosta riippumatta pistemäärästä, ”lucky loosereita” ei ole.
Kaikissa otteluissa ammutaan taljalla 15 nuolta ja tähtäinjousella 9-15 nuolta kolmen nuolen sarjoissa. Pisteet lasketaan taljajousessa nuolien osuma-arvoista kumulatiivisesti. Tähtäinjousessa pisteitä saa yksittäisen kolmen nuolen sarjan voittamisesta: jos 3 nuolen yhteistulos on isompi kuin vastustajalla, saa 2 pistettä, tasapelistä 1 pisteen. Ottelun voittaa ensimmäiseksi 6 pistettä saanut ampuja. Tilanteessa 5 - 5 tai taljajousen ottelun päättyessä tasapisteisiin kilpailijat ampuvat yhden uusintanuolen voiton ratkaisemiseksi.
Kaikki ampujat, jotka häviävät 1/48-kierroksella, sijoittuvat tulosluettelossa sijalle 57. Vastaavasti 1/-24-kierrokselta pudonneet ovat sijalla 33, 1/16-kierrokselta pudonneet sijalla 17 ja 1/8-kierrokselta pudonneet sijalla 9. Vasta puolivälierissä myös pudonneet ampujat järjestetään sijaluvuille 5 - 8 puolivälierässä ammuttujen pisteiden perusteella.
Mitaliottelut ammutaan vastaavalla tavalla kuin pudotuskierrosottelu, mutta ampujat ampuvat vuorotellen yhden nuolen. Vuoroammuntaa käytetään olympialaisissa ja Euroopan mestaruuskisoissa jo aiemmilla pudotuskierroksilla. Vuoroammunnassa uuden sarjan aloittaa aina häviöllä oleva ampuja tai tasatilanteessa se, kumpi aloitti ottelun ensimmäisen sarjan.
Ampujan käytettävissä oleva aika kilpailussa: Alkukilpailussa 4 minuuttia / 6 nuolta, pudotusottelussa 2 minuuttia / 3 nuolta, mitaliottelussa 20 sekuntia / nuoli.
Joukkuekilpailu: Joukkueet sijoitetaan kaavioon saman maan kolmen parhaan ampujan alkukilpailun yhteistuloksen perusteella. Pudotuskierroksen otteluissa joukkue ampuu yhdellä sarjalla kuusi nuolta (2 per ampuja). Vain yksi ampuja kerrallaan saa olla ammuntalinjalla. Aikaa on hyvin rajallisesti näiden kuuden nuolen ampumiseen: 2 minuuttia. Kelloa ei pysäytetä ampujien vaihdon ajaksi. Pistelasku on samankaltainen kuin yksilökilpailussakin. Taljajousella ammutaan osuma-arvojen mukaista yhteistulosta, tähtäinjousella tavoitellaan yhden sarjan voitosta saatavia sarjavoittopisteitä samaan tapaan kuin yksilökilpailussa. Ottelun voittoon riittää kuitenkin jo 5 pistettä. Yhdessä ottelussa ammutaan kuuden nuolen sarjoja taljajousella 4 ja tähtäinjousella 3 - 4. Jos ottelu päättyy tasapisteisiin, jokainen joukkueen jäsen ampuu yhden uusintanuolen. Paremmat yhteispisteet näillä uusintanuolilla saanut joukkue voittaa ottelun. Jos uusinnan pistemäärä on tasan, voittaa lähemmäksi keskustaa nuolen saanut joukkue. Joukkuekilpailun mitaliotteluissa vuoroammuntaa sovelletaan niin, että jokainen joukkueen jäsen ampuu yhden nuolen, jonka jälkeen kello pysäytetään ja toinen joukkue ampuu niin ikään kolme nuolta. Tämän jälkeen aloittavan joukkueen kello lähtee taas liikkeelle siitä, mihin se jäi, ja aloittanut joukkue ampuu sarjan loput kolme nuoltaan, jonka jälkeen toinen joukkue päättää sarjan kolmella nuolellaan.
Sekaparikilpailu etenee samalla tavalla kuin joukkuekilpailu, mutta parin muodostavat yksi nais- ja yksi miesampuja, nuolimäärä yhdellä pudotuskierroksen ottelun sarjalla on 4 (2 per ampuja).