FAQ - usein kysytyt kysymykset

1. Millaiset välineet kannattaa hankkia?
Aivan aluksi ei kannata hankkia omia välineitä lainkaan. Jousiammuntaseuroista löytyy kevyitä alkeisjousia, joilla pääsee hyvin alkuun. Omien välineiden hankinnassa kannattaa aina kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Nyrkkisääntö ensimmäisessä jousessa on se, että se ei saa olla liian jäykkä. Puhdasta ammuntateknikkaa on mahdoton oppia liian jäykällä jousella. Nuolet sovitetaan jousen jäykkyyteen ja ampujan vetopituuteen. 

Eli välineiden hankinnassa kannattaa aina kääntyä seuran tai välinekauppiaan asiantuntijan puoleen. Ja jousen jäykkyys mielummin liian löysä kuin jäykkä.

2. Millaisia alkeiskursseja on tarjolla?
Jousiammuntaseurat ympäri maata järjestävät alkeiskurssitoimintaa. Ensinuolet on SJAL:n tuotteistama alkeiskurssikonsepti, joka käsittää kuusi kahden tunnin oppituntia. Kursseilla ei tarvitse omia välineitä. Hinnat vaihtelevat seuroittain.

Lähimmät seurat löydät tästä ja Ensinuolet -kurssit löytävät täältä.

3. Minkä ikäisenä lajin voi aloittaa?
Virallista suositusikää ei ole. Lajin voi aloittaa heti, kun lapsen fyysiset voimat riittävät kevyimpien jousien (n. 10 paunaa) jännittämiseen ja keskittyminen riittää jousiammunnan turvallisuusspuoleen. 7 - 8 -vuotiaana voi hyvin jo lähteä kokeilemaan, miten jousella ammutaan. Nuorimmat kilpailevat jousiampujat Suomessa ovat seitsenvuotiaita. Ohjeelliset aloitusiät vaihtelevat hieman seuroittain. Kurssien alaikäraja on yleensä 10 vuotta.

4. Voiko kaikissa seuroissa ampua kaikilla jousityypeillä?
Kyllä voi. Rajoituksia on asetettu leikkaaville metsästysnuolien kärjille ja paunoille. Nämä taustojen kestävyyden takia.

5. Saako radoilla ampua ilman seuran jäsenyyttä?
Tämä vaihtelee seuroittain. Ainakin seurojen kokeilutilaisuuksissa ja alkeiskursseillä saa ampujua ilman jäsenyyttä. Yleisesti käytäntönä on, että ratojen käyttöoikeus edellyttää seuran jäsenyyttä.

6. Milloin pitää hankkia omat välineet?
Omat välineet kannattaa hankkia kun perustekniikka on opittu riittävällä tasolla ja ampujalla on ymmärrys siitä, minkä vahvuisen ja pituisen jousen hän tarvitsee. Tähän menee yleensä parisen kuukautta vähintään. Jousen paunoissa ja muissa mitoissa kannattaa aina kääntyä seuran ohjaajien puoleen.

7. Mistä löydän apua välineiden hankintaan?
Seuroista löytyy asiantuntijoita, jotka voivat ohjeistaa ensimmäisten välineiden hankinnassa. Jousiammuntavälineitä myyvät liikkeet auttavat myös asiassa. SJAL:n yhteistyökumppani Sherwood Shop on koonnut Ensinuolet -konseptiin liittyen Ensijousi-paketin tähtäin- ja vaistojouselle: https://www.sherwoodshop.fi/info/ensijousi/15/

Sherwoodilta löytyy myös oma opas jousen valintaan: 
https://www.sherwoodshop.fi/info/jousen-valinta/16/

8. Millaista kilpailutoimintaa lajissa on?
Jousiammunnassa kilpaillaan tauluammunnassa ulkoradoilla ja sisäradoilla. Maastossa ammutaan tauluihin sekä 3D-kisoissa metsästysammuntaa simuloiviin eläinfiguureihin. Ikäkausisarjoja on alle 11-vuotiaista yli seitsemänkymppisiin. Yleisessä sarjassa ammutaan 20 - 50 -vuotiaana. Aselajit ovat taljajousi, tähtäinjousi, vaistojousi, Instinctive ja pitkäjousi. 

Tauluammunnan kilpailumuodoista lisää. 
Maastojousiammunnan kilpailumuodoista  lisää. 3D-ammunta tästä:

9. Kuinka nopeasti voi lähteä kilpailemaan?
Mukaan voi lähteä heti kun nuolet osuvat pääsääntöisesti tauluun virallisilta kisamatkoilta. Sisällä ammuntamatkat ovat lyhyitä (18 m), jolloin kevyilläkin paunoilla voi osallistua. Ulkona kannattaa ensin osallistua harrastajaluokan kilpailuihin. Siinä ammuntamatka on joko 30 m tai 50 m. Maastossa ampumamatkat ovat 20 m.

10. Mitä harrastaminen maksaa?
Seurojen jäsenmaksut vaihtelevat 100 € kummallakin puolella. Alkeiskurssit maksavat samoin noin sata euroa. Ratamaksut vaihtelevat ilmaisista radoista muutaman kympin kuukausimaksuihin. Omiin välineisiin kannattaa investoida järkevästi. Kaikkein kalleinta jousta ja nuolia ei kannata ostaa ensin, mutta niiden tulee olla niin laadukkaat, että harrastaminen on mielekästä. Tällöin välinesetti nuolineen ja reppuineen maksaa noin 700 €. Taljajouset hieman enemmän. 

Kokonaisuutena jousiammunnan harrastaminen on edullista. Välineinvestoinnin jälkeen kulut ovat maltillisia. 

11. Mistä löydän valmentajan?
Valmentajat löytyvät parhaiten seurojen kautta. SJAL kouluttaa vuosittain VOK-kursien kautta (Valmentaja- ja ohjaajakoulutus) uusia seura- ja henkilökohtaisia valmentajia. Koulutetut valmentajat löydät täältä.

12. Millaista ohjattua toimintaa seuroissa on?
Ohjattu toiminta on alkeiskursseja (mm. Ensinuolet), jatkokursseja (mm. Jatkonuolet) sekä ohjattuja harraste- ja kilparyhmiä lapsille, nuorille ja aikuisille. Joissakin seuroissa järjestetään lisäksi aselajikohtaisia ryhmiä mm. taljajouselle. Lisäksi järjestetään enenevissä määrin alueellista toimintaa kuten leirejä eri teemoilla.

13. Tarvitsenko lisenssi kilpailemiseen?
Tarvitset.

Ensilisenssi hinta on aikuisille 30€ ja nuorille 17,50€. Lisenssi, joka oikeuttaa ampumaan myös Suomen Maastojousiampujien kisoissa maksaa aikuisilta ensimmäisenä vuonna 41,50€ ja nuorilta 26€. Suomen Jousimetsästäjäliiton kilpailuihin ei tarvita lisenssiä.

Harrasteluokan lisenssin saa päiväksi tiettyyn kilpailuun. Hinta 5 €.

Kaikki SJAL:n jäsenseurojen ilmoitetut jäsenet ovat automaattisesti vakuutettuja (myös ilman lisenssiä). 

Lisää tietoa lisensseistä täältä. 

14. Millaisia fyysisiä ominaisuuksia lajissa tarvitaan?
Jousen jäykkyys pitää aina asettaa ampujan fyysisten ominaisuuksien mukaan. Ampuja kehittyy lajissa myös fyysisesti, jolloin jousta voidaan päivittää kehittymisen mukaan. Täysin lajin harrastamista ehkäiseviä fyysisiä ominaisuuksia on vähän. Vakava olkapää- tai käsivamma, voi olla sellainen. Toisaalta para-ammunnassa voi laukaista myös mm. suulla.

15. Millaisia oheisharjoitteita kannattaa tehdä?
Jousiampujan kannattaa tehdä monipuolista ohjeisharjoittelua. Lihaskunnon osalta olennaista on lavan alueen lihasten voima ja lapatuki. Toinen tärkeä alue on keskivartalo ja sen lihaksisto. Lihaskuntoharjoittelun yksi tärkeä rooli on myös lihastasapainon ylläpito. Jousella ampuminen kehittää helposti varsinkin ylävartalon lihaksistosta epätasapainoisen. 

Aerobisen kunnon kehittäminen on tärkeää monestakin syystä. Kilpailevalle ampujalle mm siksi, että kisapäivät ovat usein pitkiä, jolloin aerobinen peruskunto näyttelee tärkeää roolia. 

Katso liikkeitä liiton Youtube-kanavalta.

16. Kuinka jäykän jousen tarvitsen?
Jousen voima tulee olla aina sopiva ampujalle, ei toisin päin. Myöhemmin, kun siirrytään ampumaan oikeilta kisamatkoilta (naisilla ja miehillä 70 m, alle 17-vuotiailla 60 m, alle 15-vuotiailla 50 m, alle 13-vuotiailla 30 m ja alle 11-vuotiailla 20 m) on jousen toki oltava sellainen, että matkan ampuminen on mielekästä. Ammuntamatkat ovat asetettu sellaisiksi, että voima ei olisi este harrastamiselle. Tyypillisesti naisten tähtäinjouset ovat paunoiltaan 30 ja ylöspäin, miehillä on yli 40 paunaa. Näin jäykkään jouseen tarvitaan usea harjoitus viikossa.

Tärkeintä on muistaa, että ensimmäisen jousi on riittävän löysä, jotta oikean tekniikan oppiminen olisi mahdollista. Ensimmäinen jousi voi hyvin olla nuorella reilusti alle 20 paunaa ja aikuisella alle 30 paunaa. 

Taljajousien kohdalla iso säätövara kevennyksissä mahdollistaa myös säätövaraltaan laaja-alaisemman jousen ostamisen. Juniorien taljajousissa sopiva jäykkyys on usein 15-40 paunaa, riippuu juniorista hyvin paljon.

17. Voiko jousia ostaa käytettynä?
Kyllä voi. Mutta tässäkin tapauksessa on erittäin tärkeää tietää millainen jousen voima ja pituu sopii juuri sinulle. Varsinkin lapoja vaihdetaan paljon ja niitä löytyy käytettynä. Kysy omalta seuraltasi käytettyjä välineitä.